<< Takaisin

Alanyasta 

Ajassa taaksepäin matkustaminen ei ole vielä mahdollista, mutta päästä mielikuvituksesi valloilleen ja anna meidän viedä sinut pienelle aikamatkalle.

Siirtomaavallan aikaan, kolonialismin johtaja valmistautui joukkoineen valloitusretkelle suuntana Turkin etelärannikko. Ennen matkaan lähtöä joukon johtaja halusi kuitenkin neuvotella oraakkelin kanssa, parhaimmasta reitistä ja kaupungista etelärannikolla.

Ennusteet olivat runollisia tuohon aikaan ja oraakkeli antoi seuraavanlaisen neuvon:

Etsi linnunpesä, älä lepää, näet tornin, seuraa sitä kuin kirjaa.

Tornin nimi oli tuohon aikaan CORAKESIUM. Näin valloittajien matka alkoi kohti tuntematonta, oraakkelin neuvo mielessä. Joukko kulki melkein näännyksiin asti ja he olivat jo aikeissa luovuttaa, kunnes he näkivät linnun, Corakesiumin. Lintu oli loukkaantunut ja lento kangerteli, mutta oraakkelin neuvo mielessä he lähtivät seuraamaan lintua ja saavuttivat etelärannikon ja upean luonnon ympäröimän kaupungin, joka tänä päivänä tunnetaan nimellä Alanya.

Alanyan kaupunkia on kutsuttu eri nimillä läpi historian: Corakesium, ”tornin maa”, jolloin valtaa pitivät merirosvot. Calonoros: ”Kaunis vuoristo”, jolloin elettiin Bysantin aikaa. Alaiye: Valloittaja Aladdin Keykubatin mukaan ja tänä päivänä Alanya, jossa aurinko paistaa 300 päivää vuodessa, on meidän kotimme.

Kaupungin perustajan nimeä ei tiedetä. Antiikin kuuluisa maantieteilijä ”Skylaks” mainitsee Corakesiumin ensimmäisen kerran 300-luvulla eKr. Sen aikaisen kaupungin kuvaillaan olleen linnoitus jyrkällä mäellä. Siihen aikaan sotaa käytiin paljon merellä ja näin ollen oli tärkeätä, että löydettiin suojaisia satamia alusten rakentamiseen ja kunnostamiseen. Corakesium oli yksi näistä satamista. Tuohon aikaan kaupunkia hallitsi merirosvot mittavalla 1000 laivan laivastolla. Kaupunki tarjosi suojaisia satamia ja luolia ja kukkula oli vaikeasti valloitettava. Diodotos Tryfon niminen merirosvo piti seutua otteessaan ja hän julistautui myöhemmin selchukkien kuininkaaksi.

Merirosvoja yritettiin karkottaa moneen otteeseen, mutta huonoin tuloksin. Vasta vuonna 67 eKr, Rooman valtakunnasta sotaretkelle lähtenyt Pompeius Magnus onnistui tehtävässä ja käytiin Corakesiumin sota, joka kesti 90 päivää. Tämän jälkeen merirosvodynastia oli tuhottu ja alue kuului Roomalle.

Tuohon aikaan yksi Suur-Rooman hallitsijoista oli Marcus Antonius, joka mennessään naimisiin Kleopatran, Egyptin kuningattaren kanssa lahjoitti kaupungin hänelle häälahjana. Kukkulalla kasvoi tuolloin seetripuita, jotka Kleopatra hakkuutti Egyptin laivaston rakennusmateriaaliksi.

Bysantin aikaan linnoituksia laajennettiin ja tällöin kaupunki omaksui kristinuskon. Kaupungin nimi muutettiin CALONOROS = kaunis vuoristo, calo - kaunis ja noros-vuori.

1200-luvulla kaupungin valloitti Selchukki-heimo, hallitsijanaan Aladdin Keykubat.

Keykubadin hallitessa elettiin kaupungin kulta-aikaa. Hän rakennutti kaupunkia ja teki siitä pääkaupungin talvikuukausiksi. Alanyan linnoituksen uudistustyöt tehtiin hänen hallintakaudella 1226 – 1232. Hän nimesi kaupungin oman nimensä mukaan Alaiyeksi.

Selchukkien valtakunta jakautui 1300 – luvulla ja seuraavaksi kaupunkia hallitsi Karamanogullari-suku ja 1400- luvun loppupuolella Alaiye liitettiin ottomaanivaltioon sulttaani Süleiman Suuren johdosta.